Lämmintä jalkaan

Talvi tulee.
Kylmä hiipii luihin ja ytimiin,
sitä ihmettelee miten taas selviää
seuraavat puoli vuotta ennen kuin aurinko taas lämmittää.

Paras suoja on pukeutua lämpimästi,
mitään säästelemättä.
Vielä kylmempää on tiedossa,
mutta niin se keho aina tottuu,
aluksi on vaikeinta.

Villahousut ja villasukat vaan jalkaan!
Nämä on neulottu tämän ohjeen mukaan.
Lahkeisiin kokeilin elämäni ensimmäisen kerran palmikkoa.

Polskintaa ja riemun kiljahduksia

sisälsi meidän keskiviikkoiltamme.

Nyt vasta

kävimme tutustumassa Vantaan Flamingoon.

Ja meidän vesipetomme oli innosta soikeana!

Lasten altaassa ihanan lämmintä vettä,

norsu ja kaksipäinen lohikäärme,

vesisuihkuja, 

kesympi ja vähän vauhdikkaampi liukumäki.

Sitten oli kaksi isoa perheliukua, joihin pikku hurjapäämme arkailematta kanssamme tuli. Pieni säikähdys, kun kova vauhti päätyi molskahdukseen "Mikä se oli?" - mutta touhu jatkui.

Isossa altaassa uimme virran mukana, Iris pyöri väkkäränä ja näytti temppujaan. Käsissä kellukkeet.

Hyvin pysyy jo itsenäisesti pinnalla.

Papa näytti, kuinka hyppytornista hypätään, hieno kaari ja pää edellä veteen.

Iris oli heti kiipeämässä ylös "Minä menen auch sinne!" (näin meillä kielet sekottuu)

No jos sitten muutaman vuoden päästä!

Lysti maksoi 15 euroa aikuisilta, pikkulapset ilmaiseksi.

Onneksi löytyi liikuntaseteleitä, niin meni uintikin työnantajan piikkiin.

Ulkona olikin sitten -0,5 astetta pakkasta, kirkas kuu mollotti taivaalla.

Niin se talvi tekee tuloaan.

Nukketeatteri Sampo

Lokakuussa kävimme ensimmäistä kertaa Nukketeatteri Sampossa ja oli kyllä riemastuttava kokemus.

Ei niinkään perinteistä nukketeatteria, vaan näyttämöllä ovat niin muusikot, näyttelijät ja nuket. Menevää tarinankerrontaa, elävää musisointia, joka painottuu ilahduttavasti kansanmusiikillisiin sävyihin.

Tarina oli nimeltään Musiikkia matkalaukussa. 

Matkalla olivat mukana Törö-possu ja Viuhu-hiiri.

Laulut olivat hauskoja, käynnistä jäi todellakin lämmin mieli sydämiin!

Ja hyvin jaksoi 2,5 vuotias seurata puolituntisen.

Haluaisin kovasti mennä katsomaan myös jotain jouluista tarinaa!

Uimaan!

Oli sitten kesä tai talvi

Iris tykkää uida.

Uima-altaassa, luonnon vedessä, 

lämpötilankaan suhteen ei ole niin nuukaa.

Iris aloitti vauvauinnin, kun oli 4kk vanha.

Olihan se aluksi hieman jännittävää,

oudot äänet ja muu,

kun Iris muutenkin reagoi herkästi ja 

ilmaisee itseään kuuluvasti.

Pian vesi alkoi kuitenkin innostaa

siinä oli kiva polskia

oli ihanaa kun liikkumisen intoa saattoi purkaa -

kuivalla maalla kun se ei vielä niin hyvin onnistunut.

Itse olen pienenä pelännyt vettä,

eikä minusta koskaan ole kovin hyvää uimaria tullut.

Halusin tarjota Irikselle mahdollisuuden

tutustua veteen

kaikessa rauhassa, pienestä asti

osaavassa ohjauksessa.

Kyllähän se aluksi hirvitti

kun tuli aika testata sukellusrefleksiä.

Mutta niin ne vain vauvat osaavat pidättää hengitystään

ja kellua hetken veden pinnan alla.

Koko perheen yhteinen harrastus

kesti vuoden verran.

Saunan lauteilla lämmitellessä

jaettiin ajatuksia vauvaperheen arjesta.

Se oli tärkeää sekin.

Viime kesänä hankimme kellukkeet,

ja pian Iris oppi miten kannatella itseään veden pinnalla.

Missä vain Iris näki vettä

hän suorastaan ryntäsi uimaan -

aina ei ehtinyt edes vaatteita riisumaan.

 

Nyt vuoden ja kahdeksan kuukauden iässä

hän osaa jo polskia ja edetä vedessä.

Niin ja ne hypyt!

Sehän on tietysti kaikista hauskinta!

Vauvauinti ei ole mitään ihan halpaa puuhaa,

mutta voihan sitä uintia harrastaa ihan tavallisessa uimahallissakin!

Ehdoton suosikki näin talviaikaan on

Mäkelänrinteen uimahalli,

jossa on +32 astetta lämmin lastenallas

sekä kahluuallas ja liukumäki.

Kylpylöistä sitten lisää ensi kerralla...

Niin, ja se meidän perheen toinen vesipeto

Kultsu hyppii laiturilta ja kiipeää portaat ylös!

Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan...